Pienkehityksen ja tuotantokäytön kustannus

Viime aikojen keskusteluissa tietohallintojen kanssa on käsitelty pienkehityksen kuluja. Ongelmana näyttäisi olevan se, että projektit ajetaan maaliin aikataulussa vain näennäisesti onnistuneena. Tekemättömät, alun perin projektiin kuuluneet toteutukset siirretään pienkehityksen budjettiin.

Huonommissa tapauksissa toiminnanohjausjärjestelmää kutsutaan kehitysideoiden hautausmaaksi: Käyttöönotot ovat teknisiä käyttöönottoja, mutta toiminnallinen käyttöönotto jää tekemättä. Usein siksi, että toteutus ei vastaa tarvetta. Kehitysprosessissa on aukkoja, joihin alkuperäinen tarve häviää.

Testauksen ja käyttöönoton laadulliset mittarit

Onneksi nykyinen kehitysprojektien laatu on keskimäärin kohtuullista. Parantamisen varaa on kuitenkin paljon. Esimerkiksi seuraavilla osa-aluilla

• Ratkaisun soveltuvuus liiketoimintaan
• Projektin suunnittelu, toteutusaika, pysyminen aikataulussa
• Projektin tekninen velka – projektin jakojäännös
• Toiminnallisuuksien käyttöönotto liiketoiminnassa
• Käyttäjien viihtyvyys työssä
• Korvattavien sovelluksien alasajo
• Ratkaisuun liittyvä raportointi, tiedon hyödyntäminen *Koulutus, perehdytys

Testauksen suunnittelu

Kun lähden suunnittelemaan projektin testausta, niin otan suunnitelmaan kolme tulokulmaa.

• Määrittelyt
• Liiketoiminta
• Testattavat sovellukset ja niiden ominaisuudet

Usein toimittajat kritisoivat testitapausten kirjoittamista liiketoiminnan näkökulmasta mm. kommentilla: ”Ratkaisu on toteutettu määrittelyjen pohjalta ja määrittelyjä vasten se pitää testata”. Kommenttiin vastaan aina samalla tavalla: Testauksella on kaksi tavoitetta:

1. Varmistaa, että ratkaisu tukee liiketoiminnan tarpeita.
2. Varmistaa, että käyttöönotto ei aiheuta ongelmia liiketoiminnalle.

Jotta tavoitteet toteutuvat, pitää testauksessa huomioida liiketoiminta. Testata, että määrittelyt on tehty oikein. Koska määrittelyn virheet ovat aina kalliita virheitä ja asioita joudutaan tekemään uusiksi, toivomme pääsevämme projekteihin mukaan jo määrittelyvaiheessa.

Testauksen toteutus liiketoiminnan näkökulmasta

Testauksen laadukkaalla toteutuksella ja nykyaikaisilla työkaluilla saavutetaan seuraavat hyödyt:

• Ratkaisu tukee liiketoiminnan kehittämistä.
• Tuetaan käyttöönottojen suorittamista aikataulussa, Liiketoiminta turvaten.
• Projektin tekninen velka on pienempi. Tai ainakin sen on tiedossa ja ”maksusuunnitelma” suunniteltuna.
• Toiminallisuudet otetaan oikeasti käyttöön.
• Korvattavista sovelluksista voidaan luopua oikeasti.
• Loppukäyttäjät saavat käytettävän sovelluksen. Käyttöönotolla on positiivinen vaikutus työssä viihtyvyyteen.

Mielestäni Suomi ei lähde nousuun pakonomaisella säästämisellä, vaan järkevällä tekemisellä. Kehitetään tehokkaasti ja saadaan hyödyt täysimääräisinä.

Kiire ei ole oikeasti syy: ”Koskaan ei ole aikaa tehdä kunnolla, mutta aina on aikaa tehdä uudelleen”.

Lue lisää ProjectTOP testauspalvelusta: http://projecttop.fi/fi/testauspalvelut