Kirjoitin viime postauksessa kehitysprojektien ongelmasta: Projektit eivät tiedä riittävän tarkalla tasolla kehityksen valmiusastetta, kun hyväksymistestaus alkaa. Kerroin postauksessa, kuinka me olemme tämän ongelman ratkaisseet omissa kehitysprojekteissamme.
Tässä käytännön esimerkki kehitysprojektistamme. Uusimme nettisivumme tukemaan paremmin inbound-markkinointia. Alla kuva projektin aikataulusta. Näyttää ensi silmäyksellä ihan perussuunnitelmalta, mutta muutamaan kohtaan kannattaa kiinnittää huomiota.
Koska meillä on hyvät mittarit, tiedämme yrityksemme ratkaisukyvyn. Pidämme kehitysprojektien koon riittävän pienenä. Jos edessä isompi kehitys, niin hankkeistamme sen peräkkäisiksi projekteiksi. Näin saamme investoinnit tuottamaan nopeammin.
Kuinka elefantti syödään: Pala kerrallaan.
Jaamme kehityksen riittävän pieniin aktiviteetteihin, jotta saamme reaaliaikaisen seurannan etenemiselle. Työn suunnittelu vie hetken aikaa. Mutta hyvä suunnittelu ja reaaliaikainen seuranta nopeuttavat tekemistä ratkaisevasti.
Alla kuvassa yhden uuden sivun tekeminen on jaettu aktiviteetteihin.
Projektin onnistumisen kannalta on tärkeää, että henkilöt tekevät oikeita asioita oikeaan aikaan. Varmistan sen siten, että laitan tekijöiden työlistalle vain ne aktiviteetit, jotka heidän pitää tehdä seuraavaksi.
Tulevat aktiviteetit ovat statuksella Odottaa.
Jokaisella meistä on oma työlistansa, jossa on kaikki tekemiset. Oli sitten kyse tiketistä, virheestä, testitapauksesta, asiakaskontaktista yms. Ei mene aikaa siihen, että etsitään tekeminen joistain Exceleistä ja pöytäkirjoista. Firman johtaminenkin on paljon helpompaa, kun näen mitä tekijöillä on työn alla juuri nyt.
Selkeästi tällaisen projektimallin toteuttaminen vaatii hyvän, yhteisen työkalun. Teknisesti malli on käyttöönotettavissa todella kevyesti. Enemmänkin kyse on halusta ja tarpeesta kehittää projektitoimintaa. Ja totta kai osaamisesta.